..come to those who wait.
Ja minähän odotin.
Tarina alkaa taas muutamia päiviä, noin kuukauden, takaperin. Sain odottamatta sähköpostia Japanista, jossa kerrottiin että pitävät kovasti kuvistani, eritoten yhdestä ja että pitäisi ilmoittaa tilinumero ja mitä haluan siitä korvausta. Aikamoista. Yhteyttä ottanut herra esitteli itsensä kohteliaasti Lost Arrow nimisen yrityksen AD:ksi. Vaikka Japanissa olen muutamaan kertaan käynyt, ei kelloja soittanut kadonnut nuoli. Ystävällisesti sekin oli sitten selitetty, Lost Arrow hoitaa Black Diamondin bisnekset Japanissa.
fastforwardilla tähän päivään ja lentoposti oli tuonut kirjeen kotiin. Sisältä löytyipi tämännäköinen tuotos. Ensivaikutelma mukava, paperi kiiltävä, aavistuksen nahkamainen, vahaisa.
Ja selailu sisäsivulle 19.
Kuvatekstiin alle olivat kirjoittaneet vielä mukavasti että Suomesta on kuva jossa Nalle kiipeää ‘Normipäivä’:n, ja kuvan kuvasi Heikki.
Että sellanen tarina odottamisesta.
Vieläkin on mysteeri miten olivat kuvan löytäneet. En tiedä, minä vain odotin ja eräänä päivänä sähköposti tuli.
siisteys. kummalla sivulla viimeisessä kuvassa sävyt väärin kö mondot ihan eriparia?
Jos katsot sitä pikkukuvaa vasemman sivun aivan oikeassa alanurkassa, niin se taas on sävyltään aika samaa. Kuin myös reunustaompeluksen designkin. Minun kuvassa siis vanhemman sukupolven Mondo, tuo rehellisen punainen on uudempi kuosi. “Kevään väreissä”.
joo emmää tosissaan. hienompi juttu kaikin puolin. ei ihan kaikilta kuitenkaan tulla ostamaan kuvaa toiselta puolelta palloa.
Moi, onpahan hieno homma!