taas mennään.
Juu, kävi tosiaan niin, että ystäväni pikkusisko pyysi häihinsä kuvaamaan. Noita asioita yleensä kysytään hurjasti etukäteen (mikä on aivan ymmärrettävää) , mutta siinä mielessä ehkä vähän hankalaakin, että sitä harvoin tietää omaa kiireellisyystilannettaan vuotta etukäteen. Tokihan yhden päivän voi aina luvata, mutta ..
No, tälläkertaa tämä juhla osui ihan passeliin ajankohtaan, ja juhliinhan sitä oltiin menossa.
Juhlat tietysti alkaa siitä että pukeudutaan juhlavasti. Siitä voisi sellaisen ajatuksen nostaa pinnalle, että toki kannattaa katsoa vaatteensa hyvissä ajoin valmiiksi; Ettei sitten käy niin että lempipaita on pesussa, tai housut on likaiset, tai vyötä ei löydy mistään. Tai jos niin käy, niin ainakin varmistaa että Seppälä tms. on auki, ja sinulla on aikaa siellä käydä.
Seuraavaksi on hyvä ladata akut. Toki myös omat; ne henkiset akut; Koska hääpäivät ovat poikkeuksetta pitkiä, niin suosittelen kunnon yöunien nukkumista ennen varsinaista päivää, niin jaksaa sitten muutenkin kuin punahärän voimin. Mutta myös kaikkien aparaattien akut. Kuvaamaan kun on menossa, niin sitä akkuvempelettä on jos jonkinmoiseen laitteeseen ja tyhmää olisi jos kesken loppuisi.
lataa ja varmista (että kaikki on ladattu ja pakattu mukaan!)
Sitten kannattaa miettiä mitä ehdottomasti tarvitsee mukaan; Tavaran roudaaminen ei ole koskaan kovin mukavaa, ja pienellä setillä liikkuu monesti ketterämmin kuin isolla setillä. Mieti siksi mitä otat ja miksi. On fiksua toki ottaa esim. vararunko (kiitos Sakke!) siltä varalta jos päärunko sippaa, niin ei tarvitse keskeyttää kirkonmenoja ja kysellä että minä päivänä uusitaan..
Tilanteet voivat myös vaihdella kovin, ja voi olla että ulkokuvaus suvun kanssa muuttuukin sisäkuvaukseksi koska ulkona sataa. Ole siis valmis myös siihen; Valovoimaista lasia, vähän flässiä.. Mitä ikinä tunnet tarvitsevasi. Kun on hyvin varustautunut olo, niin on jossainmäärin rauhallinen mieli.
Jos mietit että mikä tuo patukka keskellä kuvaa on, niin se on proteiinipatukka. Se on sun päivän pelastaja josset ehdi syödä koko päivän aikana mitään järkevää. Suosittelen pitämään aina kuvausrepussa moisen. Helposti nuo päivät venähtävät kovinkin pitkiksi, eikä sitä todellakaan aina tiedä milloin, jos ollenkaan, ehtii syödä. (Nyt kyllä ehdin, ja oli muuten kovin maukkaat hääruuat. Kiitos siitä!). Mutta tuollaisen patukan popsii helposti sillävälin kun kaaso tms. pitää tupakkataukoa ja sitten taas jaksaa painaa.
Muutenhan tuossa on aika normisettiä. Pari valojalustaa, pocketwizardit salamoiden laukomiseen, muutama salama, ja erilaista tilpehööriä valon muokkaamiseen. Minusta tuollaiset valkoiset sateenvarjot ovat melko käteviä, kun riippuen kuinka syvälle ne jalustaadapteriin tunkee, niin sillä saa helposti säädeltyä valolähteen kokoa.
Ja tuossa epämääräisessä tuubissa on sitten värikalvoja (loisteputkitasaamisen ja erilaisiin efekteihin). Mukava lisä nekin, eivätkä paina repussa oikeastaan yhtään mitään.
–
Sitten vaan reippaalla mielellä eteenpäin ja kaveeraamaan kaason kanssa; Kaaso on sinun sisäpiirin vihjeenantaja päivän aikataulun käänteistä; Niin tiedät sitten olla jo etukäteen tilanteissa. Helpottaa!